Kevätretken kohde Öölanti ja Fårö 20.-25.5.20

Päijät-Hämeen tutkimusseuran kevätmatkan 2020 kohteet ovat Öölanti ja Fårö. Matkan varrella näemme myös Kalmarin kaupunkia museoineen ja linnoineen sekä kuulemme Kalmarin unionista ja mahtikuningatar Margareetasta.

Öölannin eteläinen osa on Unescon maailmanperintökohde. Sen kalkkimaa, alvari, on vuosisatoja kasvattanut kituliaita katajia, monia endeemisiä kasveja ja eläimiä sekä sitkeitä ihmisiä, jotka yhä edelleen hakevat elantoaan maanviljelystä ja karjanhoidosta. Heidän elintapansa on muovannut vahvasti maisemaa. Vanhat rivikylät, tuulimyllyt, kiviaidat ja mereen katoava tasainen ylänkö ovat unohtumaton näky. Sen vastakohta on Ruotsin hovin kesälinna Solliden, jonka puisto niin ikään on yksi matkakohteistamme.

Tutustumme myös matkareitillämme vaikuttaneisiin tunnettuihin taiteilijoihin, kuten muotoilija Carl Malmsteniin, kuvittaja Jenny Nyströmiin sekä ohjaaja Ingmar Bergmaniin.

Nähdessään Gotlannin pohjoiskärjessä sijaitsevan Fårön kivimuodostelmat, raukit, ensimmäisen kerran Bergman sanojensa mukaan tiesi tulleensa kotiin. Hän rakennutti Fårölle talon ja käytti saaren karua luontoa ja saarelaisia elokuvissaan. Seurailemme Bergmanin jalanjälkiä Fårössä ja hänen tuotannossaan.

Perinteiseen tapaan matkaamme sisältyy myös samppanjapiknik lauluineen!

Matkalle mahtuu noin 30 seuran jäsentä ilmoittautumisjärjestyksessä. Retken hinta ja tarkka ohjelma ilmoitetaan joulun alla. Ilmoittaudu nyt: riitta.niskanen(at)koti.fimnet.fi! Tervetuloa!

Kuva Raimo Niskanen

Syysretki Lappeenrantaan 14.9.19

Retken ohjelmassa oli käynti Suomen presidentti P.E. Svinhufvudin kotimuseossa Kotkaniemessä Luumäellä, jossa opas Anne kertoi seikkaperäisesti presidentin perheen elämästä. Saimme ihastella Ellen-rouvan taidokkaita käsitöitä mm. punainen salin nukkamatto ja ruokasalin vitriinissä esillä olevia posliininmaalauksen tuotoksia.

Kunniapuheenjohtaja Birgitta Stjernvall-Järvi opasti retkeläisiä Lappeenrannan historiaan. Lappeen Marian puukirkossa vuodelta 1792 ihastelimme Salosen rakentajaperheen Juhana Salosen suunnittelun ja rakentamisen jälkeä. Kirkon seinällä on hollolaisen taiteilijan Helena Vaarin tekstiiliteos.

Kanavamuseovierailu oli monelle uusi, mielenkiintoinen kohde Saimaan vanhan ja uuden kanavan vaiheista. Nykyinen kanava vihittiiin käyttöönsä 5.8.1968 ja 50 vuoden jatkovuokrasopimuksen allekirjoittivat pääministeri Matti Vanhanen ja pääministeri Vladimir Putin 27.5.2010.

Iltapäiväkahvihetki oli Birgitan ja Iikka Järven kodissa, joka on kappale Lappeenrannan kaunista omakotialueen historiaa. 11 jäsenen matka sujui leppoisasti Jukka Ruotin kuljetuksessa ja Lahdessa olimme klo 18.45.


Kesäkuussa retki Solovetskiin 13.-18.6.19

Päijät-Hämeen tutkimusseura juhlisti 40-vuotistaivaltaan tavanomaista pitemmällä retkellä. Kohteemme oli Vienanmeressä sijaitseva Solovetskin saaristo, joka on Unescon maailmanperintökohde. Matkareitin varrella tutustuimme myös muun Nurmekseen, Kostamukseen, Vienan Kemiin ja Petroskoihin sekä Värtsilän raja-asemaan.


Solovetskin 1400-luvulla perustettu luostari on vuosisatoja toiminut pohjoisen Venäjän hengellisenä ja henkisenä keskuksena, ja monissa historiansa vaiheissa se on ollut myös maan poliittinen polttopiste. Luostari on rohkeasti uhmannut aikaa, sotia ja hävitystä. Eri aikoina kehittynyt rakennuskokonaisuus on kuitenkin säilynyt upeasti.

Vierailimme pääluostarin ohella esimerkiksi luostarin johtajalle saaren sisäosaan 1800-luvun puolivälissä rakennetussa huvilassa. Huvilan puisto on nykyisin Venäjän pohjoisin kasvitieteellinen puutarha. Solovetskin menneisyyteen sisältyy yksi Stalinin vankileireistä, josta Aleksandr Solženitsyn kertoo tuotannossaan. Vankileirin historiaan saattoi tutustua saarella.

Maitovalaat tulevat viettämään kesää Solovetskin rantavesiin kesäkuun alkupuolella, ja matkamme oli sovitettu valaiden aikaan. Onneksemme matkalaiset näkivät ja valokuvasivat valaita. Retki huipentui perinteisesti samppanjapiknikiin,  jonka nautimme poikkeuksellisesti Suomen raja-asemalla Tohmajärvellä. Siellä saimme rajavartioston ja tullin luvalla pitää piknikin, jonka jälkeen matka jatkui iltamyöhällä takaisin Lahteen.

Matkan kuvakoosteen kokosi Heikki Helin:

Arkeologinen illanvietto 2019

Tutkimusseuran arkeologinen jaosto järjesti perinteisen arkeologisen illanvieton lauantaina 23.2.2019 Tietotuvassa, Hämeenkatu 15 (4. kerros), Lahti.

Esitelmät pitivät:
Tohtori, arkeologi Mikko Moilanen: Viikinkiajan miekat Suomessa
Tutkija Matti Oijala: Päijänne ja Pälkäne – ajatuksia paikannimistä
Tutkija Katja Kuuramaa: Pyhillä poluilla – matka Espanjaan ja Portugaliin

Tarjolla oli pientä purtavaa ja juomaa keskustelun lomassa.