Kevätretken kohde Öölanti ja Fårö 20.-25.5.20

Päijät-Hämeen tutkimusseuran kevätmatkan 2020 kohteet ovat Öölanti ja Fårö. Matkan varrella näemme myös Kalmarin kaupunkia museoineen ja linnoineen sekä kuulemme Kalmarin unionista ja mahtikuningatar Margareetasta.

Öölannin eteläinen osa on Unescon maailmanperintökohde. Sen kalkkimaa, alvari, on vuosisatoja kasvattanut kituliaita katajia, monia endeemisiä kasveja ja eläimiä sekä sitkeitä ihmisiä, jotka yhä edelleen hakevat elantoaan maanviljelystä ja karjanhoidosta. Heidän elintapansa on muovannut vahvasti maisemaa. Vanhat rivikylät, tuulimyllyt, kiviaidat ja mereen katoava tasainen ylänkö ovat unohtumaton näky. Sen vastakohta on Ruotsin hovin kesälinna Solliden, jonka puisto niin ikään on yksi matkakohteistamme.

Tutustumme myös matkareitillämme vaikuttaneisiin tunnettuihin taiteilijoihin, kuten muotoilija Carl Malmsteniin, kuvittaja Jenny Nyströmiin sekä ohjaaja Ingmar Bergmaniin.

Nähdessään Gotlannin pohjoiskärjessä sijaitsevan Fårön kivimuodostelmat, raukit, ensimmäisen kerran Bergman sanojensa mukaan tiesi tulleensa kotiin. Hän rakennutti Fårölle talon ja käytti saaren karua luontoa ja saarelaisia elokuvissaan. Seurailemme Bergmanin jalanjälkiä Fårössä ja hänen tuotannossaan.

Perinteiseen tapaan matkaamme sisältyy myös samppanjapiknik lauluineen!

Matkalle mahtuu noin 30 seuran jäsentä ilmoittautumisjärjestyksessä. Retken hinta ja tarkka ohjelma ilmoitetaan joulun alla. Ilmoittaudu nyt: riitta.niskanen(at)koti.fimnet.fi! Tervetuloa!

Kuva Raimo Niskanen

Kesäkuussa retki Solovetskiin 13.-18.6.19

Päijät-Hämeen tutkimusseura juhlisti 40-vuotistaivaltaan tavanomaista pitemmällä retkellä. Kohteemme oli Vienanmeressä sijaitseva Solovetskin saaristo, joka on Unescon maailmanperintökohde. Matkareitin varrella tutustuimme myös muun Nurmekseen, Kostamukseen, Vienan Kemiin ja Petroskoihin sekä Värtsilän raja-asemaan.


Solovetskin 1400-luvulla perustettu luostari on vuosisatoja toiminut pohjoisen Venäjän hengellisenä ja henkisenä keskuksena, ja monissa historiansa vaiheissa se on ollut myös maan poliittinen polttopiste. Luostari on rohkeasti uhmannut aikaa, sotia ja hävitystä. Eri aikoina kehittynyt rakennuskokonaisuus on kuitenkin säilynyt upeasti.

Vierailimme pääluostarin ohella esimerkiksi luostarin johtajalle saaren sisäosaan 1800-luvun puolivälissä rakennetussa huvilassa. Huvilan puisto on nykyisin Venäjän pohjoisin kasvitieteellinen puutarha. Solovetskin menneisyyteen sisältyy yksi Stalinin vankileireistä, josta Aleksandr Solženitsyn kertoo tuotannossaan. Vankileirin historiaan saattoi tutustua saarella.

Maitovalaat tulevat viettämään kesää Solovetskin rantavesiin kesäkuun alkupuolella, ja matkamme oli sovitettu valaiden aikaan. Onneksemme matkalaiset näkivät ja valokuvasivat valaita. Retki huipentui perinteisesti samppanjapiknikiin,  jonka nautimme poikkeuksellisesti Suomen raja-asemalla Tohmajärvellä. Siellä saimme rajavartioston ja tullin luvalla pitää piknikin, jonka jälkeen matka jatkui iltamyöhällä takaisin Lahteen.

Matkan kuvakoosteen kokosi Heikki Helin:

Retki 2019 Solovetskiin

Päijät-Hämeen tutkimusseura juhlistaa 40-vuotistaivaltaan tavanomaista pitemmällä retkellä, jonka kohteena on Vienanmeressä sijaitseva Solovetskin saaristo. Reitin varrella tutustumme myös Nurmekseen ja Kostamukseen. Halukkaille järjestämme myös valasretken, koska matkamme on sovitettu maitovalaiden aikatauluihin. Luonnollisesti retki huipentuu perinteiseen sampanjapiknikkiin.
Matkan hinta ja tarkka ohjelma ilmoitetaan myöhemmin. Matkalle mahtuu 30 seuran jäsentä. Retken peruutuspaikkoja voi ilmoittautua jonottamaan Riitta Niskaselle: riitta.niskanen@koti.fimnet.fi
¦ Linkki matkan esitteeseen

Kevätretki Balttiaan 2018

Tutkimusseuran kevätretki toukokuun alussa 2018 suuntautui Baltian poikki Kuurin Kynnäkselle ja Kaliningradiin, joka on osa Venäjää. Matkan teemana oli valta ja vallankäyttäjät. Tutkimme niin saksalaisen ritarikunnan historiaa kuin Baltian miehittäjien jälkiä. Yövyimme entisessä neuvostopresidenttien kesähuvilassa Pärnun Valgearannassa sekä Nidan pensionaatissa, jossa joukko kirjailijoita ja taiteilijoita vietti kesiä ennen pakoaan natsien tieltä. Kaliningradissa näimme, kuinka neuvostonormaalin suuruuden muistomerkkien keskelle rakennetaan entisestä Königsbergistä muistuttavia matkailukohteita. Vavahduttavan Liettuan Ristikukkulan lähelle professori Rainer Mahlamäen ryhmä suunnittelee kadonneen juutalaiskylän muistomerkkiä.
Baltian ja Kaliningradin välinen Kuurin kynnäs on saanut Unescon maailmanperintökohteen arvon vuonna 2000. Retkemme päättyi vanhaan tapaan shampanjapiknikkiin, joka tällä kertaa järjestettiin pienellä lautalla ja rannalla Viron Põltsamaalla.

¦ Tässä linkki Heikki Helinin kuvakoonnokseen retkikohteista.