Kertomus kesäretkestä Hollolaan 19.6.2011

Päijät-Hämeen tutkimusseuran kesäretki alkoi auringonpaisteessa Lahdesta, Marolankadulta, bussissa mukana neljätoista seuran jäsentä ja iloinen tunnelma. Vesijärven rantatietä ajettiin ohi Myllysaaren, Jalkarannan sekä Messilän ja Pyhäniemen kartanoiden Hollolan kirkolle, pitäjän muinaiseen keskukseen.

Kellotapulin luona mukaan liittyi arkeologian opas, tutkija Merja Uotila. Yhdessä kuljettiin ensin hautausmaalla kirkon oppaan, Kyösti Toivosen kanssa. Hän kertoi mukaansa tempaavasti kirkosta, Pyhälle Marialle pyhitetystä, viimeisten tutkimusten mukaan 1495-1510 rakennetusta harmaakivipyhätöstä (ks. kuva alla). Kuulimme myös hautausmaan vaiheista ja entisten hollolalaisten elämänkohtaloista. Kirkon sisälle päästiin myös pikaisesti poikkeamaan. Erityisesti ihailtiin vanhoja puuveistoksia, kirkkorakennustakin vanhempia.

Sitten jatkettiin ylös Kapatuosian jyrkkää rinnettä jääkauden tasaamalle laelle. Merja Uotila kertoi linnamäestä ja siellä 1960 ja 1990 -luvuilla suoritetuista kaivauksista. Miten paljon hiiltynyt puu voikaan kertoa tutkijoille! Tuleville sukupolville on jätetty vielä tutkittavaa.

Hollolan kotiseutumuseon Ylä-Köllin ja Hentilän taloissa nähtävänä oli hämäläistä talonpoikaisesineistöä aidossa ympäristössä. Oppaana toimi Irja-Elisa Salmi.

Kello 13 nautittiin maittava lounas Hollolan vanhalla kunnantuvalla, jota ensimmäistä kesää isännöi Hollolan kotiseutuyhdistys. Puheenjohtaja Kirsti-Liisa Virta huolehti vieraistaan arkkitehti Vilho Penttilän piirtämän, vuonna 1902 valmistuneen arvorakennuksen salissa. Uusin voimin jatkettiin matkaa.

Hollolan kirkolta katsottuna kankaan takana sijaitsi ennen Kankaantaan kyläyhteisö, yhteensä seitsemän kylää Vainion aukealla, ylisen Viipurintien varrella. Siellä Jarvalan kylässä muinaisesta kirkosta on säilynyt vain nimi Kirkkailanmäki, kirkon aitaakaan ei ole enää. Mutta arvokkaita kalmistolöytöjä on tehty pakanuuden ja kristillisen ajan taitteesta. Niitä valotti oppaamme Merja Uotila muistomerkin äärellä. Hän kertoi myös arkeologian työmenetelmistä, löytöjen ajoituksesta, tulkinnasta ja tallentamisesta.

Tie johti ohi Korpikylän ja Hankaan kylien Herralaan. Aurinkoisen peltomaiseman halki käveltiin Hahmajärven rantaan, missä tutustuttiin Taskisen suvun vanhaan, arkkitehti Usko Nyströmin 1918 piirtämään huvilaan ystävällisen isäntäväen, Riitta Ristolaisen ja hänen miehensä opastuksella. Rakennuksesta on kuvaus tutkimusseuran vuosikirjassa 2010 "Huvilaelämää Päijät-Hämeessä". Kiitokseksi vierailusta isäntäväelle luovutettiin tutkimusseuran vuosikirja "Hirviveneestä Hullukaaliin". Huvilaa ovat käyttäneet useat sukupolvet ja nostalginen tunnelma oli selvästi aistittavissa. Tilojen kunnossapito on jatkuva projekti. Rannalla käytiin ihailemassa järveä ja rinteessä huvilaa koko komeudessaan.

Viimeinen retkikohde oli suutari Juho Mäkäräisen mökki Herralan tien varressa. Heikan Jussina tunnetun originellin kotiseutuihmisen ja ajattelijan esinekokoelmat ja kodin sisustus herättivät hämmästystä ja ihailua. Opastuksen hoiti Herralan kyläyhdistyksen vastuuhenkilö.

Lahteen ja nykyaikaan palattiin Hollolan nykyisen kuntakeskuksen, Salpakankaan kautta, vähän ennen sadetta. Retki oli kuljettanut retkeläisiä ajallisesti edestakaisin useiden vuosisatojen väliä, kun samalla silmien eteen avautui Hollolan kulttuurimaisemia. Menneisyys ja nykyisyys olivat kohdanneet toisensa.

Muistiin merkitsi Saara Hakaste
Kuvat: Jukka Oksa


Retken osanottajien ryhmäkuva Taskilan huvilan isäntäväen kanssa.

Takana seisomassa: Riitta Ailonen, Seppo Jääskeläinen, Risto Blomster, huvilan emäntä Riitta Ristolainen ja hänen miehensä. Takana istumassa: Sinikka Koskinen, Juha Pehkonen, ja arkeologisten kohteiden opas Merja Uotila. Toinen rivi istumassa: Leena Lehtinen, Carita Uronen, Matti Oijala, Anja Alaspää, Hannele Airola ja Kati Mikkola. Eturivi istumassa: Maria Laine, Saara Hakaste ja Jukka Oksa. (Kuva on yhdistelmä kolmesta eri kuvasta, kuvankäsittely: J.Oksa).

Linkki: taustatietoja Hollolan retken kohteista.

 


Päijät-Hämeen tutkimusseura on perustettu vuonna 1978. Seura toimii Päijät-Hämeeseen liittyvän tutkimuksen edistämiseksi ja tutkimustiedon levittämiseksi.

Seura järjestää erilaisia luentoja, seminaareja, tutustumismatkoja sekä harjoittaa julkaisutoimintaa.


Päivitetty 11.1.2018 -jo