Päijät-Hämeen tutkimusseura

Päijät-Hämeen tutkimusseura on perustettu vuonna 1978. Seura toimii Päijät-Hämeeseen liittyvän tutkimuksen edistämiseksi ja tutkimustiedon levittämiseksi. Seura järjestää luentoja, seminaareja, tutustumismatkoja sekä harjoittaa julkaisutoimintaa. Tutkimusseuran jäsenyys on avoin kaikille, liity ja tule mukaan toimintaan!

Ajankohtaista 

Vuosikirja julkaistaan

29.10.2024 - Päijät-Hämeen tutkimusseuran vuosikirja 2024 Solmukohtia julkaistaan tiistaina 12. marraskuuta. Tapahtuma on osa Lahden tiedepäivän kaikille avointa ja maksutonta ohjelmaa. Tutkimusseuralla on tapahtumassa myös esittelypiste, jossa uusi vuosikirja on myynnissä. Seuran jäsenet voivat lunastaa kappaleensa myös tilaisuudessa.

Tiedepäivä järjestetään Lahden yliopistokampuksella osoitteessa Mukkulankatu 19. Solmukohtia-sessio pidetään salissa A109 klo 10.00-12.30.

Solmukohtien artikkelit käsittelevät erilaisia solmiutumisia, niiden tuloksena syntyviä keskuksia, verkostoja sekä niiden kudelmissa vaikuttaneita päijäthämäläisiä. Kirjan aikajänne yltää aina esihistoriasta tähän päivään. Teoksen 14 artikkelia ovat eri alojen asiantuntijoiden kirjoittamia. Solmukohtien toimittajat ovat FM, väitöskirjatutkija Sonja Aarniola-Järvinen, professori emeritus Antti Karisto, dosentti Riitta Niskanen ja FM, tutkija Janne Ridanpää

Tutustu tästä tiedepäivän ohjelmaan tarkemmin

Tutkimusseuran kesäretki 1. - 6.6.2025

30.9.2024 - Kesäretki vie tutkimusseuran jäsenet kesäkuussa Keski-Ruotsiin. Tarkastelemme kaupunki- ja maaseutumaisemia, niiden ikiaikaisia vaiheita mutta myös keskustauudistuksia. Tarjolla on myös taiteilijaelämää, Pyhän Birgitan historiaa ja ruotsalaisen koululaitoksen kuulumisia.


Tutustu tästä retken esitteeseen ja ilmoittaudu mukaan!

Arno Forsius ja Birgitta Stjernvall-Järvi in memoriam

25.8.2024 - Päijät-Hämeen tutkimusseura on saanut kevään ja kesän aikana suru-uutisia. Seuran molemmat kunniapuheenjohtajat Birgitta Stjernvall-Järvi ja Arno Forsius menehtyivät hiljattain. Heidän mittavaan työ- ja elämänuraansa sisältyi erittäin merkittävä ja monipuolinen rooli tutkimusseurassa, mistä koemme syvää kiitollisuutta.

Lue kunniapuheenjohtajiemme muistokirjoitukset: Birgitta-Stjernvall-Järvi ja Arno Forsius.

 


Ylätunnisteen kuva: Nils Schillmark, Heinolan residenssi 1787. Kansallisgalleria.