Päijät-Hämeen Tutkimusseura
Päijät-Hämeen tutkimusseura on perustettu vuonna 1978. Seura toimii Päijät-Hämeeseen liittyvän tutkimuksen edistämiseksi ja tutkimustiedon levittämiseksi. Seura järjestää luentoja, seminaareja, tutustumismatkoja sekä harjoittaa julkaisutoimintaa. Tutkimusseuran jäsenyys on avoin kaikille, liity ja tule mukaan toimintaan!
Ajankohtaista tutkimusseuran toiminnassa
Arkeologisen jaoston esitelmäsarjat jatkuvat 4.4.2023
Vivi Lönn -webinaari 13.4.2023
retki Päivälehden museoon ja arkistoon 25.4.2023
kevätmatka Viroon 17.-21.5.2023.
Lisätietoja alta!
Arkeologisen jaoston eesitelmät
Arkeologisen jaoston kevätkauden esitelmäsarja jatkuu. Luennot alkavat klo 18 ja Google Meet -linkki aukeaa jo klo 17.45. Luentosarja on avoin kaikille kiinnostuneille.
Tiistaina 4.4.2023 klo 18.00 on vuorossa arkeologi, FT Mikko Moilasen esitelmä Säiläkirjoitusmiekat Suomessa ja Päijät-Hämeessä viikinkiajalla. Esitelmässä kerrotaan yleisesti säiläkirjoitusmiekoista, niiden tutkimuksesta sekä Päijät-Hämeestä tehdyistä säiläkirjoitusmiekkalöydöistä.
Linkki: meet.google.com/csa-vgct-dea
Tervetuloa mukaan!
Kuvassa kourutaltta.
Vivi Lönn -webinaari
Lahden seudun sukututkijat järjestää yhteistyössä Päijät-Hämeen tutkimusseuran, Keravan Seudun Sukututkijoiden, Lahden Akateemisten Naisten ja Lahti-Seuran kanssa arkkitehti Vivi Lönnin töitä esittelevän Zoom-webinaarin torstaina 13.4.2023 klo 18-19.
Esitelmän Vivi Lönnistä pitää Arkkitehtuurimuseon intendentti Anna Autio. Lisäksi dosentti Riitta Niskanen Päijät-Hämeen tutkimusseurasta kertoo Vivi Lönnin kytkennöistä Lahteen.
Tapahtuma järjestetään Zoom-webinaarina, ja siihen mahtuu maksimissaan 500 osallistujaa. Webinaariin on ennakkoilmoittautuminen osoitteessa lahdenseudunsukututkijat.com. Ilmoittautuneille lähetetään sähköpostilla linkki itse seminaariin tapahtumaa edeltävänä iltana.
Retki Päivälehden museoon ja arkistoon
Päijät-Hämeen tutkimusseura järjestää jäsenilleen retken Helsingissä sijaitsevaan Päivälehden museoon ja arkistoon tiistaina 25.4. 2023. Tutustumme museon lehdistöhistoriaa, sananvapautta ja painotyötä käsittelevään perusnäyttelyyn. Lisäksi museossa on esillä vaihtuva näyttely "Jussi Pohjakallio - kova jätkä kamera kädessä". Tutustumme lisäksi Päivälehden arkiston aineistoihin ja kuulemme, miten arkistoja voi hyödyntää myös Päijät-Hämettä koskevaan tutkimukseen. Oppaana toimii Päivälehden arkiston tutkija ja tutkimusseuran hallituksen jäsen Janne Ridanpää.
Kokoontuminen Päivälehden museossa, Ludviginkatu 2-4, Helsinki, klo 14.45.
Museovierailu on jäsenillemme maksuton. Matkat Helsinkiin tulee kuitenkin järjestää omatoimisesti. Lahdesta ja Päijät-Hämeestä paikalle pääsee mukavasti ja helposti Z-junalla, joka kulkee Lahdesta Helsinkiin. Aikatauluihin sopivin juna lähtee Lahdesta klo 13.19 ja saapuu Helsinkiin klo 14.24. Asemalta sitten vain Erottajan suuntaan Ludviginkadulle.
Pääkaupunkiseudulta paikalle pääset varmasti helposti paikallisilla välineillä.
Tilan rajallisuuden vuoksi ryhmän koko on myös rajallinen. Ilmoittaudu siis mukaan tästä sähköpostilinkistä: puheenjohtaja@phtutkimusseura.fi
Päijät-Hämeen tutkimusseuran kevätmatka Viroon 17.–21.5.2023
Päijät-Hämeen tutkimusseuran kevään 2023 matkaa suuntautuu Luoteis-Viroon. Pääkohde on Arvo Pärt -keskus Laulasmaalla. Tutustumme keskuksen toimintaan ja arkkitehtuuriin, kuulemme säveltäjän elämästä ja työstä ja pääsemme nauttimaan myös pienestä konsertista.
Laulasmaa on vanhaa lomaseutua, jolla on pitkät perinteet Viron porvariston kesäidylleistä neuvostonomenklatuuran huviloihin ja lopulta Neuvostoliiton tieteellisten tutkimusten pohjalta kehittelemiin työläisten ”lomakoneisiin”.
Paldiskin kaupungilla ympäristöineen on pitkä ja värikäs historia Pietari Suuren unelmasta kovia kokeneeksi rajakaupungiksi, joka ponnistelee kohti parempaa tulevaisuutta. Kaupungin arkkitehtoninen ja kulttuurihistoriallinen helmi on Viron ensimmäisen akateemisen koulutuksen saaneen kuvanveistäjän Amandus Adamsonin kotimuseo.
Vierailemme lisäksi Kloogassa, pienessä taajamassa, jolla on kerrottavanaan isoja tarinoita inkeriläisten ja juutalaisten kohtaloista toisessa maailmansodassa. Klooga on myös osa merkittävän suomalaisen yritysryppään, Puutalo Oy:n vaiheita. Puutalon historia on julkaistu vastikään, ja se oli esillä vuoden 2021 Venetsian arkkitehtuuribiennalen Suomen osastossa.
Lopuksi perinteinen piknik!
Matka on tällä hetkellä täynnä, mutta peruutuspaikkoja voi tiedustella riitta.niskanen(at)koti.fimnet.fi.
Ylätunnisteen kuva: Nils Schillmark, Heinolan residenssi 1787. Kansallisgalleria.